Kesän tulon huomaa monestakin eri asiasta. Mutta neuloja huomaa, että maailmassa on paljon muutakin kuin langat ja puikot. Mutta ei hän unohda niitäkään. Minä huomaan, että blogin päivittäminenkin on hidastunut. Toki olen käynyt joka päivä vielä lukemassa muiden tekemisistä. Ja siinä sivussa osallistunut joihinkin arpajaisiinkin. Ja yllätys, yllätys, jopa voittanutkin!!! Jännittyneenä odottelen mitä Anun arpajaiset tuovat minulle.

Vappuna ajelimme Maaningan Korkeakoskelle. Jostakin olen kuullut, tai luulen ainakin kuulleeni, että se olisi Suomen korkein vapaana virtaava koski. Voi olla, että olen väärärässäkin, mutta hieno se joka tapauksessa on keväällä.

Tänä viikonloppuna avasimme karavaanarikauden. Hinasimme oman rakkaan vanhan Balticimme Varkauteen, Kuntorantaan. Nautimme auringosta ja kävimme heittämässä talviturkit järveen. Tänä vuonna viikkoa normaalia aikaisemmin.

Muu aika onkin mennyt sitten joko saunan palomuurin kimpussa tai saunan ulko-oven kanssa. Eipä juuri ole neulomaan ennättänyt.  Mutta Varkauden Lankaset myymälästä lähti kuitenkin mukaan muutama lanka ja yhdet uudet Addit. Tuleehan niitä vielä sadepäiviäkin.

Tässä palomuuri. Ei näytä vielä kuvassa juuri erikoiselle, mutta kunhan se saumataan ja kivet pestään, niin palataan sitten asiaan. Kivi on Nunnauunin kiveä Pihtiputaalta.

Ja ulko-oveen tulee lasimosaiikkityö. Sitä olen tämän päivän ahkeroinut tuolla auringossa. Ja hyvin on väri tarttunut nahkaankin. Täytyy vielä yksi päivä ainakin askarrella lasien kanssa, sitten pääsee saumaamaan tään.

Ja tänään meidän Ramona, karkeakarvainen kääpiömäyräkoira, muutti uuteen kotiin Tampereelle. Hiukan on kaiho mieli jokaisella.

Ja tässä vielä näyte, että jotakin neulotaankin...

Kesäpipo Martalle. Wilman pipo on jo valmis. Lanka Pilvi nimistä puuvillaa, ostettu Huuto.netistä.