Suatana sanon minä.

Ennätin kirjottoo pitkät turinat murteella ja vuotatus juupeli söe ne kokonaan.

Nyt jouvun alottammaan kaeken alusta. Siis siitäkun mänin luppoomaan, että lokkoon seuroovalla kerralla murteella. Kyllähän sitä huastas, mutta kun kirjottaminen on niin vaekeeta.

Ensin näätän kuvan marjoista joeta saen kanssa neolojalta.

Nämä ouvat hapankirsikoeta, mutta hyvä hillo näestä tull. Tattista vuan.

Se on tuo Annelj mahottoman kova virkkoomaan.Tekköö vaekka mitä, Öylön oll tehny semmosen servettitelineen. Hethän minun pit suaha samonmoenen. Ee siitä yhtä kommeeta tullu, mutta tulpahan tuommonen:

Suattaa olla, että seoroova päevitys tulloo suomeksi, suattaa olla tulemattakii, näen se mejllä tiällä savossa männöö..